Viime aikoina biokaasuala on saanut julkisuudessa paljon huomiota, eikä tämä huomio ole ollut täysin positiivista. Etenkin Yleisradion tekemä reportaasi (YLE Uutiset, 29.6.2018) eräästä alan toimijasta on herättänyt yleistä huomiota ja jonkin verran jatkokeskustelua. Haluamme heti alkuun tehdä selväksi, ettemme ota tällä kirjoituksella millään tavalla kantaa artikkelissa mainittuun yritykseen, vaan otamme kantaa koko alaan liittyviin asioihin. Toki näemme, että on tärkeää, että mahdolliset alan yksittäisten toimijoiden tekemät virheet tai väärinkäytökset käsitellään myös julkisesti.
Artikkelissa kirjoitetaan otsikon ”Bisnestä veronmaksajien rahoilla” alla seuraavalla tavalla:
”Biokaasuala on nauttinut viime vuodet Suomen hallituksen vankkumatonta tukea.” (YLE Uutiset, 29.6.2018)
Biokaasulaitokset voivat saada muiden uusiutuvien energiantuotantomuotojen tavoin vastaavaa tuotantotukea tai investointitukea. Tukien valmistelu kesti alan toimijoiden näkökulmasta huomattavan pitkään ja oli jossain määrin pettymys, koska tuotantotuki ohjattiin ainoastaan sähköntuotantoon, sillä biokaasua voidaan hyödyntää myös esimerkiksi liikennepolttoaineena. Tuen kohdistaminen ainoastaan sähköntuotantoon vääristää kannustimia eri ratkaisuvaihtoehtojen välillä. Investointituki puolestaan edellyttää huomattavan innovatiivisia ratkaisuja, jotka saattavat johtaa riskialttiisiin investointeihin, kun hankkeisiin on pakko sisällyttää jotakin uutta.
”Pääministeri Juha Sipilän hallituksen asettaman tavoitteen mukaan Suomesta tulee bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä vuoteen 2025 mennessä. — Ilman veronmaksajien tukieuroja biokaasulaitoksiin investoiminen olisi ollut Suomessa huomattavasti rauhallisempaa. Nyt voidaan puhua kuitenkin biokaasulaitosten hulluista päivistä. Sen verran tiuhaan biokaasulaitoksia nousee eri puolille Suomea. Biokaasualaa voidaankin pitää hallituskauden yhtenä lempilapsena.” (YLE Uutiset, 29.6.2018)
On totta, että biokaasuala on viimeisen 10 vuoden aikana kasvanut valtavasti, mutta tämä ei ole tapahtunut julkisten tukien ansiosta, vaan nämä tuet ovat olleet ennemminkin vain avittamassa kasvua. Suomessa on biokaasualan yrityksiä, joilla on pitkä toimintahistoria ja useita toimivia laitoksia, joita on rakennettu niin yksityisellä kuin julkisellakin rahalla. Kiteen Vuoden Yrittäjiksi vuonna 2014 valittu BioKymppi Oy on loistava esimerkki tällaisesta yrityksestä. Heidän rakentamansa ja operoimansa Kiteen Sopensuon biokaasulaitos on toiminut alusta asti hyvin ja he ovat itse kehittäneet prosessiaan paremmaksi.
Myös Watrec Oy on rakentanut suurimmaksi osaksi yksityisellä rahalla biokaasulaitosten verkoston, Biotehdas-ketjun Suomeen. Yhdessä pääomarahoittajien kanssa Watrec Oy rakensi kuusi laitosta Huittisiin, Kuopioon, Honkajoelle, Ouluun ja Riihimäelle. Tämän lisäksi Watrec Oy:n ensimmäinen oma biokaasulaitos rakennettiin pienen yhtiön (silloinen liikevaihto oli noin miljoona euroa) omalla rahoituksella ja tukirahalla. Tuen määrä oli pienempi kuin oma rahoitusosuus. Merkittävämpi valtiollinen tuki oli Finnveran myöntämä vakuus pankkilainalle, jota kuitenkin oli kaksi kolmasosaa koko investoinnista.
Kaikki edellä mainitut laitokset on otettu käyttöön aikataulussa tai jopa tavoiteltua aiemmin ja tehty budjetin rajoissa. Valmistumisen jälkeen laitokset ovat operoineet lähes taukoamatta, seisokkiajan ollessa alle 2 % eli noin viikon vuodessa. Yhdessä nämä laitokset käsittelevät yli 300 000 tonnia biohajoavaa jätettä vuodessa. Laitokset ovat myös tuottaneet luvatun potentiaalinsa verran biokaasua. Näissä projekteissa Watrec, pienenä toimijana, kantoi vastuun niin teknologian kehittämisestä kuin rakentamisesta.
Watrec Oy:n arvoihin kuuluu etsiä asiakkaalle aina toimivin ja luotettavin ratkaisu. Tämän pohjalta olemme pystyneet rakentamaan asiakkaillemme luotettavia prosesseja, jotka ovat olleet testattua ja varmatoimista tekniikkaa.
Suomesta siis löytyy vakavasti otettavia toimijoita ja useimpien hartiat kestävät biokaasualan eteenpäin kehittämistä. Kotimaastamme löytyykin jo yli 100 erikokoista ja eri tekniikoilla toimivaa biokaasulaitosta (biokaasuyhdistys.net) ja lisää laitoksia ollaan rakentamassa koko ajan. Tulevaisuudessa näemme myös varmasti uudenlaisia tekniikoita, sekä uusia tekijöitä.
Suomessa olisi edelleen huomattava potentiaali rakentaa uusia biokaasulaitoksia, jotka huolehtisivat mm. maatalouden tuottamasta lannasta siten, että se johdettaisiin takaisin ravinnekiertoon turvallisena ja hajuttomana tuotteena. Maatalouden lantaa käsitellään kuitenkin vain murto-osa biokaasulaitoksissa.
Vaikka YLE leikkisästi nimittääkin cleantech-alaa ”hallituksen lempilapseksi”, on tämän tukipolitiikan taustalla aito huoli ilmastosta. Tätä kautta on luonnollista, että yhteiskunta tukee kestävämpiä jätteenkäsittely- ja energiantuotantoteknologiota. Tätä kautta pystymme yhdessä taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan ja saavuttamaan yhteisesti asetetut päästötavoitteet. Biokaasuprosessissa saadaan myös talteen hupenevia luonnonvarojamme, kuten fosforia.
Uskomme että kotimassa tehtävä panostus johtaa teknologiavientiin ja siten tuo taloudellista hyötyä Suomelle. Tosin tämä edellyttää, että julkiset tukieurot kohdennetaan nimenomaan kotimaiseen teknologiaan. Tämä edesauttaa suomalaisia yrityksiä ja sitä kautta Suomen vientiä.
Cleantech on verrattain uusi ja aktiivisessa liikkeessä oleva toimiala. On tärkeää, että siihen liittyviä tapahtumia ja ilmiöitä seurataan kriittisesti ja että niistä keskustellaan julkisesti. Koko toimialaa ei kuitenkaan tulisi arvioida yksittäistapausten perusteella. On myös tärkeä ymmärtää, että ala ja sen kehittyminen ovat vahvasti mukana teknologisessa muutoksessa, jonka keskiössä on arvojen muutos kohti kestävämpää elämäntapaa. Tämä koskee koko yhteiskuntaa.
Lisätietoja:
Juha-Pekka Sura
Johtaja – Ratkaisupalvelut
juha-pekka.sura(at)watrec.fi